Ohita päänavigointi

Haastattelussa Vaasan uusi seurakunnan johtokunta

Johtokunta

Kuka: Henri Kronqvist (ystävät käyttävät nimeä Santtu), seurakunnan johtaja

Sunnuntaisin  aamupäivät klo 10–13 kuluvat sakramenttikokouksessa, pyhäkoulussa ja pappeuskoorumin kokouksessa. Näiden kokousten jälkeenkin on hoidettavana monenmoista kirkon asiaa ja helposti kirkkoreissuun  tulee 2–3 lisätuntia. Iltapäivisin usein vierailen vaimoni kanssa vanhempieni luona. Silloin tällöin myös kissamme Noki pääsee mukaan näille vierailuille. Joskus sunnuntaisin voi löytyä aikaa pienille päiväunillekin. Yksi sunnuntain kohokohdista on perheneuvosto vaimoni kanssa. Käymme läpi mennyttä viikkoa, seuraamme olemmeko päässeet tavoitteisiimme ja suunnittelemme tulevan viikon ajankäyttöä.  Ennen kaikkea keskustelemme silloin avioliittomme ja parisuhteemme tilasta ja avioliittoamme vahvistavista ja rakentavista keinoista. Jos kaiken tämän jälkeen jää aikaa, silloin tutkin uskoa kohottavaa kirjallisuutta. Viime aikoina työn alla ovat olleet Joseph Smithin päiväkirjat.

Arkipäivät kuluvat töissä verohallinnossa, tällä hetkellä verotarkastajana. Toki arkenakin kirkon tehtävät vievät oman aikansa. Pyrkimykseni on kuitenkin viettää mahdollisimman paljon aikaa vaimoni kanssa. Joskus jää aikaa urheiluharrastuksiinkin, tosin aika harvoin. Yhteiskunnalliset, historialliset ja talousasiat kiinnostavat minua ja mielelläni tutkin niitä. 

Toivoisin voivani käyttää enemmän aikaa lukemiseen. Minulla on jatkuva oppimisen halu, kaikki tieto on mielenkiintoista. Yhteiskuntaa ja luontoa koskevat dokumentit kiinnostavat erityisesti. Mielelläni myös laulan, soitan kitaraa ja harjoittelen pianonsoittoa. Jos aikaa riittäisi, säveltäminen olisi kiinnostavaa.

Haaveilen, että fyysinen kuntoni pysyisi niin hyvänä ja taloudellinen tilanteeni sellaisena, että vanhemmalla iällä voisin yhdessä vaimoni kanssa palvella Herran työssä koko loppuelämäni ajan. Tohtorintutkinto ja toinen maisterintutkinto väikkyy haaveissani myös.

Uskon vahvasti siihen, että meidän taivaallinen Isämme elää ja kuulee meitä. Uskon vahvasti myös palautuksen sanomaan. Jo nuorena poikana sain todistuksen siitä, että Joseph Smith on Jumalan kutsuma profeetta ja että Mormonin kirja on Jumalan sanaa. Pienestä lapsesta lähtien olen uskonut Jeesukseen Kristukseen. Pyhän Hengen todistuksen ja monien henkilökohtaisten kokemusten kautta suhteestani Kristukseen on tullut todellinen. Uskon, että meillä kaikilla on erilaisia hengellisiä lahjoja, joiden avulla pystymme palvelemaan ja kohottamaan kanssasisariamme ja -veljiämme. Seuraamalla Kristuksen opetuksia voi löytää todellista iloa ja rauhaa välillä myrskyisäänkin elämään. 

Toivon ennen kaikkea, että ihmisiltä löytyisi enemmän lempeyttä ja rakkautta toisiaan kohtaan ja toisaalta vähemmän halua arvostella ja tuomita. Olemme kaikki rakastavan taivaallisen Isämme lapsia.  Lisäksi toivoisin jokaiselle kirkon jäsenelle rohkeutta seistä lujana Kristuksen todistajana kaikkialla, missä olemmekin. 

Todistan, että kun laitamme turvamme Herraan, Hän pitää meistä huolta ihmeellisellä tavalla. 

Kuka:  Esko Aromaa,  seurakunnan johtajan 1. neuvonantaja

Sunnuntaisin mm. luen johtavien auktoriteettien puheita, usein tietokoneelta.  Tietysti luen pyhiä kirjoituksia,  tällä hetkellä Mormonin kirjaa. Yhdessä vaimoni kanssa on  lukuvuorossa Oppi ja Liitot. 

Arkipäivät kuluvat monesti suunnitellen ja piirtäen. Olen eläkkeellä oleva arkkitehti ja vieläkin useasti suunnittelen ja piirrän rakennusliikkeiden toimeksiantoja . Myös  ulkoilu ja liikunta on osa päiväohjelmaani.

Mielelläni kesän tullen maalaisin Vaasan maisemia.  Pingviinien talviuintikerho on mieluisa harrastukseni. 
Haaveilen tekeväni kirjan Vaasan asemakaavan suunnittelijasta Carl Axel Setterbergistä. Olin muutama vuosi sitten lähetystyössä Salt Lake Cityssä ja siellä aloitin isäni ja äitini henkilöhistorian kirjoittamisen. 

Uskon vahvasti temppelitoimituksiin ja palautuksen sanomaan. Uskon, että saamme ilmoitusta tehtävissämme. Kun jatkuvasti opiskelee ja sinnikkäästi pyrkii johonkin,  päämäärään pääsee lopulta Herran avulla. Monien kokemuksieni kautta uskon, että minulla on parantamisen lahja. 

Toivon, että ikäni huomioiden minulla riittäisi  terveyttä. Toivon myös oppivani lisää kirkon tehtävistä ja kolmiulotteisten 3-d piirrosten suunnittelusta.

Todistan palautetun evankeliumin totuudesta ja olen kiitollinen saadessani olla ja toimia kotikaupungissani Vaasassa.

Kuka: Lassi Alahäivälä, seurakunnan johtajan 2. neuvonantaja

Sunnuntaisin ohjelmassani on kolmen tunnin kokoukset aamulla alkaen klo 10. Tehtäväni myötä sunnuntai on kiireisempi. Enää ei voi vain mennä kuuntelemaan muita, vaan pitää myös itse valmistautua esim. johtamaan sakramenttikokousta, pitämään oppiaihetta tai vierailemaan Alkeisyhdistyksessä.  Joskus pääsen lähtemään kotiin vasta noin klo 15, koska monet hoidettavat asiat vievät aikansa. Lopun sunnuntaista vietän yleensä kotona perheeni kanssa, kirjoittelen päiväkirjaa, luen yleiskonferenssipuheita, Liahonan artikkeleja tai pyhiä kirjoituksia. Toisinaan ruokailen isovanhempieni luona ja jutustelemme siellä monenlaisista asioista. Joinakin sunnuntaina kirjoittelen lähetystyössä palveleville  suomalaisille.  Joskus vain lepäilen miettimättä sen kummempia. 

Arkipäivät kuluvat päätoimisesti opiskelujen parissa. Opiskelen ensimmäistä vuotta Vaasan yliopistossa hallintotieteitä. Kerran viikossa käyn trumpettitunnilla ja tietysti harjoittelen soittoa kotonakin. Instituutti ja seurakunnan johtokunnan kokous kuuluvat myös viikko-ohjelmaani samoin kuin kaikenlainen puuhastelu perheenjäsenten kanssa. 

Mielelläni kuuntelen musiikkia, käyn uimassa silloin tällöin ja jos on aikaa, kuuntelen äänikirjoja.  Tietysti syöminen on aina mieluisaa.  Suurin osa kavereistani asuu kauempana, ehtimiseni mukaan pidän heihin  yhteyttä ja yritän tavata heitä. 

Haaveilen, että saan jossakin elämäni vaiheessa opintoni suoritettua ja  pääsen merkitykselliseltä tuntuvaan työhön, jossa voin auttaa muita. Tietenkin jokaisen nuoren tavoin haaveenani on oman perheen perustaminen jonain päivänä. 

Uskon, että Herra on jostakin syystä halunnut kutsua minut tähän tehtävään seurakunnan johtokunnassa. Kun teemme tehtävät, mitä Herra pyytää, niin Hän aina siunaa meitä ja tulevaisuudessa voi tapahtua paljon hyviä asioita, vaikka saattaisi nyt toiselta näyttää. Jokin tarkoitus on myös sillä, että minut on lähetetty maan päälle sokeana. 

Toivon voivani saada myöhemmin elämässäni palvella lähetystyöhön verrattavassa työssä, koska kokoaikainen lähetystyö ei ole voinut toteutua kohdallani tässä elämäni vaiheessa. Haluaisin myös nähdä ajan, jolloin Suomessa on luvattu olevan paljon enemmän jäseniä kuin nyt ja monta kymmentä vaarnaa. Yksi toiveeni on, että kirkon kirjoja, joita on vain paperille kirjoitettuna, saataisiin sellaiseen muotoon, että minäkin pystyisin niitä lukemaan. 

Todistan, että rukouksiin vastataan aina, ei ehkä niin kuin odotan tai haluan, mutta vastaus tulee, joskus hyvin pitkänkin ajan päästä. Taivaallisella Isällä on suunnitelma meitä jokaista varten ja Hän ohjaa elämämme kulkua. Joskus Herran vaikutuksen elämään ja sen, miksi jotkut asiat tapahtuivat niin kuin tapahtuivat, ymmärtää vasta jälkeenpäin.  Temppelissä käymisestä saa hyvin paljon siunauksia, rauhaa ja iloa. Tämä Herran viimeisinä päivinä palauttama evankeliumi on totta.