Hengelliset tottumukset

    DeFeo
    Vanhin Massimo De Feo, Italia toinen neuvonantaja Euroopan vyöhykkeen johtokunnassa

    Useimmille ihmisille hyvien hengellisten tottumusten omaksuminen ja niissä edistyminen ei ole helppoa eikä tapahdu itsestään. Tie hengelliseen kehittymiseen on yleensä kuoppainen ja vaikea.

    Valmistautuessani palvelemaan kokoaikaisessa lähetystyössä menin kysymään seurakunnanjohtajaltani, mitä minun tulisi tehdä voidakseni palvella kunniakkaasti.  Hän luetteli asioita, kuten pyhien kirjoitusten tutkiminen, hengellinen ja fyysinen valmius ja jopa ruoanlaittotaito.  Kun ryhdyin iloisin mielin valmistautumaan kaikin tavoin ollakseni erinomainen lähetyssaarnaaja, huomasin, että jotkin asiat olivat helpompia tehdä kuin toiset ja jotkin olivat melko vaikeita.  Tuona aikana kohtaamistani haasteita huolimatta yritin kuitenkin parhaani mukaan tulla sellaiseksi, mitä Herra minulta odotti.  

    Valmistautuminen ei ollut helppoa, mutta siitä koitui todellisia siunauksia, joista nautin edelleen.  Vaalin edelleen monia suloisia muistoja ihmisistä, joita lähetyssaarnaajana tapasin, ja hengellisistä kokemuksista, joita sain. Kun noudatin johtajiltani saamia neuvoja, vaikka se oli ajoittain vaikeaa, heiltä saadut ohjeet auttoivat minua tulemaan sellaiseksi lähetyssaarnaajaksi, jollainen Herra halusi minun olevan. Ja ajan kuluessa ne ovat tulleet osaksi elämääni ja hengellistä olemustani. 

    Samoin kun pyrimme saavuttamaan merkittäviä tuloksia millä tahansa osa-alueella, jolla haluamme kehittyä, aina ei ole helppoa seurata ohjeita, noudattaa tiukkoja sääntöjä tai vain jaksaa keskittyä.  Jos esimerkiksi haluamme pitää fyysisen kehomme terveenä ja vahvana, meidän täytyy liikkua säännöllisesti ja tarjota kehollemme ruokaa ja vettä tasaisin väliajoin. Ellemme tee niin, seurauksena on heikkoutta tai sairautta – ja ellemme pidä varaamme, jopa kuolema.  Täydellinen tasapaino edellyttää paitsi sitä, että sisällytämme elämäämme oikeita asioita kehon terveenä pitämiseksi, myös vältämme haitallisia aineita ja tapoja, jotka voivat vahingoittaa kehoamme. 

    Nämä samat periaatteet pätevät hengelliseen ruumiiseemme, josta täytyy huolehtia jatkuvasti, jotta se pysyisi terveenä ja elinvoimaisena. Hengelliseen hoito-ohjelmaan täytyy sisältyä hyviä tottumuksia, jotka hoivaavat henkeä, mutta sen lisäksi meidän täytyy välttää tottumuksia, jotka vahingoittavat henkeä.  Pohjimmiltaan jatkuvan ravinnonsaannin takaamiseksi on tärkeää tarjota sitä, mitä tarvitaan, toistuvasti ja tasaisin väliajoin.

    Hengelliseen hoito-ohjelmaan täytyy sisältyä säännöllistä hengellistä harjoitusta, kuten päivittäinen rukous ja pyhien kirjoitusten tutkiminen ja palveleminen, sekä viikoittaista hengellistä ravitsemista. Tämä ravitseminen tulee sakramentin nauttimisesta, kirkon kokouksiin osallistumisesta ja kuukausittaisesta paastoamisesta. Me uusimme temppelisuosituksemme säännöllisesti varmistuaksemme siitä, että saamme täysipainoisesti kaikkia hengellisiä aineksia taataksemme hengelliselle ruumiillemme riittävän ravinnon. Toisinaan tiettyjen haasteiden kohdatessa on tarpeen paastota ja rukoilla pyytääksemme apua siihen, että henkemme saa lisää lujuutta ja voimaa. 

    Kun muistelen kokemustani lähetyssaarnaajana ja sitä, kuinka vaikeaa – ja silti samalla riemukasta – valmistautuminen oli, ajattelen Moosian poikia. He ymmärsivät, kuinka tärkeää heidän oli hoivata henkeään sillä lisääntyneellä voimalla, jota saadaan hengellisten tottumusten avulla.

    ”Sillä he olivat miehiä, joilla oli terve ymmärrys, ja he olivat tutkineet tarkoin kirjoituksia tunteakseen Jumalan sanan. Mutta ei tässä ole kaikki; he olivat omistautuneet paljolle rukoukselle ja paastolle; sen tähden heillä oli profetian henki ja ilmoituksen henki, ja kun he opettivat, he opettivat Jumalan voimalla ja valtuudella.” [1]

    Päivittäistä hengellistä harjoitusta tarvitaan myös todistuksen ylläpitämiseen sekä siitä huolehtimiseen, että varmuus voittaa epäilyksen, sillä todistuksemme ei ole huomenna yhtä vahva kuin tänään, ellemme tee jotakin sen ylläpitämiseksi.  Samalla tavoin kuin fyysisten lihasten harjoittaminen kasvattaa niiden voimaa ja kokoa, me tarvitsemme johdonmukaisia päivittäisiä hengellisiä rutiineja, jotta todistuksesta tulisi vahva ja kestävä. 

    Luonnollisella ihmisellä on taipumus odottaa aina enemmän Herralta ja vähemmän itseltään.  Kun omaksumme vahvempia hengellisiä tottumuksia ja koemme voimallisen sydämenmuutoksen ravitsemalla henkeämme toistuvasti, säännöllisesti ja riittävästi, näistä hengellisistä tottumuksista tulee olennainen osa meitä ja me alamme odottaa itseltämme yhä enemmän ja Herralta yhä vähemmän.  

    Tehkäämme ahkerasti työtä valmistaaksemme, kouluttaaksemme ja hoivataksemme henkeämme, aivan kuten hoidamme kehoammekin, omaksumalla hyviä hengellisiä tottumuksia ja välttämällä maailman tuhoisia tottumuksia.  Alkuun se saattaa olla kivuliasta ja vaikeaa, mutta se on todella vaivan arvoista, kun saamme nauttia tämän kasvun ja hyvinvoinnin hengellisen prosessin siunauksista.


    [1]Alma 17:2–3.