Ohita päänavigointi

Kristuksen lahjat meille

Vanhin K. Roy Tunnicliffe
Vanhin K. Roy Tunnicliffe vyöhykeseitsenkymmen

Lasten kouluissa ja kirkkojen jumalanpalveluksissa läpi joulukuun lapset kääriytyvät kylpytakkeihin ja pyyheliinoihin näytellessään joulukertomusta.  Heidän esityksensä päättyy yleensä siihen, kun tietäjät löytävät Jeesus-lapsen ja antavat Hänelle lahjoinaan kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

Ne olivatkin mielenkiintoisia lahjoja!  Vaikka jotkut uskovat, että ne olivat luonteeltaan käytännöllisiä, on todennäköisempää, että ne annettiin vertauskuvallisista syistä.

Nämä kolme Jeesukselle annettua lahjaa sekä enteilivät Hänen tulevaa elämäänsä[1]että ilmoittivat lahjoista, joita Vapahtajamme antaisi meille palvelutyönsä ja sovitusuhrinsa kautta.

Kulta on tyypillinen kuninkaille annettava lahja[2], koska se symboloi kuninkuutta ja kuninkaallisuutta[3].

Kulta muistuttaa meille myös, että Jeesus Kristus on tarjonnut keinon, jolla me voimme päästä korotukseen.  Kaikki, jotka seuraavat Jeesusta Kristusta Hänen liiton alaisina opetuslapsinaan ja kestävät loppuun asti, saavat ”vanhurskauden kruunun[4].  Nämä Kristuksen tosi seuraajat ovat ”valittu suku, kuninkaallinenpapisto, pyhä heimo”[5]. Todellakin me Jeesuksen Kristuksen ansiosta voimme jonakin päivänä periä ”valtaistuimia, valtakuntia, ruhtinaskuntia ja valtoja, herruuksia, kaikki korkeudet ja syvyydet”[6].  Kulta muistuttaa meitä kaikista lahjoista korkeimmasta  – korotuksesta – jonka ainoastaan Jeesus Kristus, kuninkaiden Kuningas[7], on tehnyt meille mahdolliseksi.

Suitsuke on peräisin hyväntuoksuisen puun pihkasta, ja sitä käytettiin pappeustoimituksissa, polttouhreissa sekä pappien voiteluun tarkoitetussa öljyssä.[8]  Suitsuke viittaa Jeesukseen suurena ylipappina[9], mutta lisäksi se muistuttaa meitä siitä, että Hän on myös Jumalan Karitsa[10]– ”suuri ja viimeinen uhri; niin,– – ääretön ja iankaikkinen”[11].

Suitsuke muistuttaa meitä Vapahtajan rakkauden lahjasta – rakkaudesta, joka oli niin voimallista, että se sai Jeesuksen antamaan henkensä.  ”Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa.”[12]

Uudessa testamentissa mirha yhdistetään yleensä palsamointiin ja hautaamiseen sen säilöntäominaisuuksien vuoksi.[13]Mirhan lääkinnällinen käyttö voi symboloida Kristuksen roolia Mestariparantajana, ja sen käyttö hautaamisessa voi symboloida ”katkeraa maljaa”, jonka Hän joi kärsiessään syntiemme vuoksi[14].

Mirha auttaa meitä myös muistamaan, että Jeesus Kristus ”katkaisi kuoleman siteet”[15]. Hän antoi meille ylösnousemuksen lahjan.  Hän kuoli vapaaehtoisesti ja otti jälleen henkensä, jotta me voisimme tehdä samoin.  Ne kuolleiden kuivat luut, jotka Hesekiel näki, tulevat eräänä päivänä esiin elävinä sieluina.[16]

Koska Vapahtajamme on luonteeltaan epäitsekäs ja hyvä, meistä ei pitäisi olla yllättävää, että nämä lahjat, jotka Jeesukselle annettiin Hänen ollessaan lapsi, on pyhitetty meidän hyväksemme, on annettu meille takaisin ja ovat vertauskuvallisia muistuttajia muutamista kallisarvoisimmista lahjoista, mitä Vapahtaja antaa ihmiskunnalle.

Opin ja liittojen luvussa 88 meitä opetetaan näin:

”Sillä mitä hyödyttää ihmistä, jos hänelle suodaan lahja eikä hän ota lahjaa vastaan? Katso, hän ei riemuitse siitä, mikä hänelle annetaan, eikä riemuitse siitä, joka on lahjan antaja.”[17]

Kenties yksi suurimmista lahjoista, mitä me voimme antaa Vapahtajallemme tänä jouluna, on muistaa Hänen lahjansa meille, vaalia niitä ja todella ottaa ne vastaan.

Sitten voisimme pyrkiä tekemään nämä lahjat tunnetuiksi muille.

Todistan, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, suuri Immanuel ja kaikkien hyvien lahjojen antaja.


[1]Rebekah Atkin, ”Thoughtful Gifts”, New Era, joulukuu 2011.

[2]1. Kun. 9:14, 28.

[3]”Thoughtful Gifts”.

[4]OL 29:13 (kursivointi lisätty).

[5]1. Piet. 2:9 (kursivointi lisätty).

[6]OL 132:19 (kursivointi lisätty).

[7]1. Tim. 6:15.

[8]”Thoughtful Gifts”.

[9]Hepr. 4:14–15.

[10]1. Nefi 10:10.

[11]Ks. Alma 34:10–15.

[12]Joh. 15:13.

[13]Joh. 19:39–40.

[14]OL 19:18–19.

[15]Ks. Moosia 15:8–9.

[16]OL 138:43.

[17]OL 88:33.