Ohita päänavigointi

Liittojen noudattaminen pitää meidät turvassa

Liittojen noudattaminen pitää meidät turvassa

Vyöhykkeen johtohenkilön sanoma


Vanhin David P. Homer, Yhdysvallat
Vyöhykeseitsenkymmen
Homer_David_P_200x250.jpg


Pian Suolajärven laaksoon saapumisensa jälkeen Heber C. Kimball, presidentti Brigham Youngin neuvonantaja, ennusti: ”Suuri seulomisen aika koittaa, ja monet lankeavat, sillä – – koetus tulee, ja kuka sen kestää?”[1]  Vaikka hän puhui kaukaisesta ajasta ja paikasta, hänen sanansa ovat meille opetukseksi tänäkin päivänä.  Kuinka me kirkon jäsenet voimme pysyä turvassa ja kohdata aikamme koetukset, kun kirkon opetusten ja maailman opetusten välinen kuilu levenee entisestään?

Pyhät kirjoitukset opettavat, että pappeuden toimituksissa ”ilmenee jumalisuuden voima”[2].  Toimitukset ovat voimallisia.  Muistan oman kasteeni ja ilon, jota tunsin liittyessäni kirkkoon.  Niin voimallinen kuin tuo toimitus olikin, olen kuitenkin oppinut, että juuri toimituksiin liittyvät liitot voivat ylläpitää jumalisuuden voimaa elämässämme. 

Liitto on pyhä sopimus Jumalan ja Hänen kansansa välillä.  Kaikkiin pappeuden pelastaviin toimituksiin liittyy liitto.  Me teemme liiton, kun meidät kastetaan, ja me uudistamme tuon liiton aina kun nautimme sakramentin.  Ne, jotka saavat Melkisedekin pappeuden, ottavat vastaan pappeuden valan ja liiton.  Myös temppeliendaumentti ja sinetöimistoimitus sisältävät pyhiä liittoja. 

Liittojemme noudattaminen auttaa meitä välttämään asioita, joita meidän ei tulisi nähdä tai tehdä.  Samalla tavoin meidän liittomme auttavat meitä tekemään hyvää silloinkin, kun se ei tunnu mukavalta.  Vanhin M. Russell Ballard on opettanut seuraavasti:

”Toisinaan meillä on kiusaus antaa enemmän mukavuudenhalun kuin liittojen hallita elämäämme. Aina ei ole mukavaa elää evankeliumin tasovaatimusten mukaan ja puolustaa totuutta ja todistaa palautuksesta. Yleensä ei ole mukavaa kertoa evankeliumista muille ihmisille. Aina ei ole mukavaa ottaa vastaan kutsumusta kirkossa, etenkään sellaista, joka venyttää kykyjämme. Mahdollisuudet palvella muita ihmisiä mielekkäillä tavoilla, kuten olemme liitossa luvanneet, eivät useinkaan tule sopivina aikoina. Mutta mukavuudenhaluisessa elämässä ei ole hengellistä voimaa. Me saamme voimaa pitämällä liittomme.”[3]

Juuri liitto vahvisti kuningas Josiaa, kun hän ponnisteli hävittääkseen epäjumalien palvonnan valtakunnassaan.[4]  Juuri liitto innoitti vaikeuksissa olevia pyhiä Winter Quartersissa palaamaan Iowaan ja hakemaan köyhien leireistä ne, jotka kärsivät liiaksi puutteesta, jotta olisivat pystyneet seuraamaan heitä.  Juuri liitto antoi isoäitini äidille hänen tarvitsemansa voiman kohdata oman aikansa haasteet.[5]

Bertha Marie Hansen asui 1880-luvun alkupuolella Tanskassa. Hän tapasi siellä kirkon lähetyssaarnaajat ja sai todistuksen heidän sanomastaan.  Hänen vanhempansa hylkäsivät hänet, kun hän meni kasteelle. Raskain sydämin hän muutti Kööpenhaminaan, jossa hän teki töitä säästääkseen rahaa, jotta voisi noudattaa profeetan kutsua ja muuttaa Utahiin. 

Muutaman vuoden kuluttua hän kykeni tekemään sen.  Hän matkasi innoissaan Utahiin toivoen jälleen tapaavansa ystävänsä.  Sen sijaan hän totesi olevansa yksin, osaamatta puhua paikallista kieltä.  Hän olisi helposti voinut pettyä, mutta niin ei tapahtunut.  Sen sijaan hän piti lujasti kiinni liitostaan noudattaa profeetan kutsua kokoontua yhteen ja ponnisteli eteenpäin.  Tulen aina olemaan kiitollinen, että hän teki niin, sillä hän jätti suvulleni uskon perinnön, joka on siunauksena meille tänäkin päivänä.

Presidentti Kimball oli oikeassa.  Kirkon opetusten ja maailman opetusten välinen levenevä kuilu on koetus, joka voi vaikeuttaa meidän, kirkon jäsenten, pysymistä turvassa oman aikamme pahuudelta.  Taivaallinen Isä ei kuitenkaan ole jättänyt meitä ilman apua.  Hän on antanut meille toimitukset ja liitot, jotka – kun muistamme ne – pitävät meidät turvassa ja auttavat meitä kohtaamaan eteemme tulevat haasteet. 


[1] Vanhin Edward Stevensonin lainaamana julkaisussa Life of Heber C. Kimball, s. 446.

[2] Ks. OL 84:20.

[3] Ks. ”Kuin sammumaton liekki”, Liahona, heinäkuu 1999.

[4] Ks. 2. Kun. 22:1–13; 2. Kun. 23:1–3; 2. Aik. 34:1–2, 8, 14–21, 29–33.

[5] The Young Family, Dorothy Marie Young Folk, s. 293.