Paastouhrit: myötätunnon osoitusta

    Paastouhrit: myötätunnon osoitusta

    Vyöhykkeen johtohenkilön sanoma


    Vanhin Adonay S. Obando, Espanja
    vyöhykeseitsenkymmen
    Obando_Adonay_S_200x250.jpg


    Apostoli Paavali opetti, että lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: rakasta.[1] Todellinen rakkaus, Paavali opettaa edelleen, tulee puhtaasta sydämestä ja vilpittömästä uskosta.[2] Olennainen osa uskoamme on omavaraisuuden saavuttaminen sekä hengellisesti että ajallisesti. Omavaraisuus on ollut ja on yksi tärkeimmistä pyhille tänä taloudenhoitokautena opetettavista asioista. Kuitenkin tie omavaraisuuteen voi olla pitkä, ja toisinaan sen varrella on keskeytyksiä, sairauksia, taloudellisia haasteita sekä henkilökohtaisia ja muita päätöksiä, jotka saattavat keskeyttää matkamme ajalliseen omavaraisuuteen, joka on yksi omavaraisuuden osa-alue. Toinen osa-alue on hengellinen omavaraisuus. Kolikon kahden puolen tavoin molemmat ovat erottamattomia ja saavat aikaan  täydellisen omavaraisuuden.[3] 

    Ilman että pysähdymme arvioimaan veljiemme ja sisartemme epäonnen syytä heidän vaikeina aikoinaan, todellisen rakkauden tulisi saattaa meidät kohti myötätuntoa, jolle pyhät kirjoitukset antavat kirjaimellisen merkityksen ”kärsiä toisten kanssa”.[4] Vapahtaja, ”jolla on sydämellistä armahtavaisuutta; joka on täynnä sääliä ihmislapsia kohtaan”,[5] on meille täydellinen esimerkki myötätunnosta ja rakkaudesta. Ollessaan tekemisissä jonkun sellaisen kanssa, jolla oli vaikeuksia tai koettelemuksia, Herra ei milloinkaan kääntänyt huomiotaan syiden etsimiseen tai huonon päätöksen tuomitsemiseen. Täydellisessä rakkaudessaan Hän tunsi myötätuntoa heitä jokaista kohtaan ja ryhtyi välittömästi toimeen siunaten heitä heidän tarpeissaan tai sairauksissaan. 

    Aivan kuten leskellä,[6] jolla ei ollut mistä antaa, mutta joka antoi uhrin, myös jokaisella kirkon jäsenellä on suurenmoinen etuoikeus jakaa myötätunnon jumalallista lahjaa paaston ja uhrien avulla. Katsomatta yhteiskunnalliseen asemaan[7] tai käytettävissä oleviin varoihin myöhempien aikojen pyhät paastoavat kerran kuussa sekä vahvistaakseen hengellistä omavaraisuuttaan että auttaakseen niitä, jotka ovat avun tarpeessa, saavuttamaan omavaraisuutta paastouhrien avulla.

    Herra kutsui kansaansa Siioniksi,[8] kun se täytti kolmen hyveen vaatimukset: he olivat yhtä sydämeltään, he asuivat vanhurskaudessa, eikä heidän keskuudessaan ollut köyhiä. Ei ole sattumaa, että Siion tarkoittaa ”puhdassydämisiä”.[9] Jälleen kerran pyhät kirjoitukset osoittavat meille, että sydämen puhtaus saa meidät tuntemaan myötätuntoa ja armoa, jotka puolestaan synnyttävät rakkautta. Henokin kansa ymmärsi käskyn ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”.[10] Tämä ymmärrys sai heidät tuntemaan myötätuntoa, kärsimään jokaisen vähäosaisen veljensä ja sisarensa kanssa sekä työskentelemään yhdessä köyhien ja tarvitsevien auttamiseksi, kunnes heidän keskuudessaan ei enää ollut köyhiä.

    Maailmassa, joka yhä enemmän poikkeaa Vapahtajan opetuksista, monet veljemme ja sisaremme kamppailevat voidakseen kasvaa täyteen mittaan vaikeissa oloissa tai ympäristössä, missä mahdollisuudet ovat rajalliset. Voimme uudistaa uskoamme myötätunnon kautta. Uskomme Jeesukseen Kristukseen ja Hänen evankeliumiinsa on riittävä, jotta voimme kehittää myötätuntoa ja rakkautta tarvitsevia kohtaan. Kun meillä on vakaumus ja toivo paremmasta maailmasta, me voimme maksaa runsaat paastouhrit sydämellä, joka on täynnä rakkautta ja myötätuntoa veljiämme ja sisariamme kohtaan.

    Kun elämme kiitollisella asenteella, me olemme herkkiä havaitsemaan sen tosiasian, että aina on ihmisiä, joiden tarpeet ovat omiamme suuremmat. Me voimme olla kuten leski, joka mitä kauheimmissakin olosuhteissa piti köyhien ja tarvitsevien auttamista pyhänä etuoikeutena.

    Voimme tehdä paastoamisesta ja paastouhrien maksamisesta osan elämäämme opettaen sitä ja juurruttaen sen perheisiimme ja seurakuntiimme. Teidän uskollinen kuuliaisuutenne tuo valoa Vapahtajan opetuslapsille[11]. Hän on oleva oppaanamme, ja Hänen kansansa on oleva kuin ehtymätön lähde.[12] Ennen kaikkea me huolehdimme köyhistä ja tarvitsevista – sillä olemme kaikki saman Isän lapsia – Hänen rakkautensa tukemina, säilyttäen syntiemme anteeksiannon ja siten vaeltaen syyttöminä Jumalan edessä.[13]

     


    [1] Ks. Gal. 5:14.

    [2] Ks. 1. Tim. 1:5.

    [3] Ks. Dieter F. Uchtdorf, ”Huoltotyötä Herran tavalla”, Liahona, marraskuu 2011, s. 53–56.

    [4] The Guide to the Scriptures, ”Compassion”.

    [5] Moosia 15:9.

    [6] Ks. Mark. 12:41-44.

    [7] Ks. 5. Moos. 16:17.

    [8] Ks. Moos. 7:18.

    [9] Ks. OL 97:21.

    [10] Matt. 22:39.

    [11] Ks. Jes. 58.

    [12] Ks. Jes. 58.

    [13] Ks. Moosia 4:26.