Ohita päänavigointi

Kirkon varhainen historia Suomessa

Reid L. Neilson ja Kim Östman
Kirkon apulaishistorioitsija Reid L. Neilson vastaanottaa Kim Östmanilta materiaalilahjoituksen USB-muistitikulla Salt Lake Cityssä Utahissa 31. elokuuta 2017. Kuva: Esa Helske.

Kirkon toiminnan alkaminen Suomessa voidaan jäljittää Skandinavian lähetyskentän perustamiseen vuonna 1850. Ruotsissa kastettiin syksyllä 1860 mies nimeltä Gustaf Wallgren, joka lähti Suomeen työmatkalle 8. marraskuuta samana vuonna. Ensimmäiset lähetyssaarnaajat lähetettiin Ruotsista Suomeen lokakuussa 1875.

Kirkon historiasta Suomessa on nyt saatavana lisää tietoa sen työn ansiosta, jota Kim Östman on tehnyt oman kiinnostuksensa pohjalta. Seuraavassa hän kertoo asioista omin sanoin.

Mikä sai sinut alun perin kiinnostumaan Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon historiasta Suomessa?

Tekniikka, historia ja niiden yhdistäminen ovat olleet kiinnostukseni kohteita kouluajoista lähtien. Löysinkin itseni jo varhaisteininä seurakuntakeskuksesta tutkimasta vanhojen evankelis-luterilaisten kirkonkirjojen mikrokortteja, syöttämästä niiden sisältämiä sukutietojani tietokoneelle jatkokäsittelyä varten.

Ajauduin lopulta insinöörialalle. Kiinnostukseni kirkon historiaa kohtaan puhkesi kuitenkin kukkaan palattuani Isosta-Britanniasta lähetystyöstä 2000-luvun alussa. Erityisen tärkeä askel oli osallistuminen Richard Bushmanin ja Terryl Givensin vetämään kuusiviikkoiseen nuorten tutkijoiden seminaariin Brigham Youngin yliopistossa kesällä 2006. Se käsitteli Joseph Smithin perintöä 1800-luvun jälkipuoliskolla ja tutustutti minut moniin mormonihistorian tutkimuksen ”suuriin nimiin”.

Samoihin aikoihin havaitsin, että kirkon varhaishistoriasta 1800-luvun Suomessa tiedettiin kovin vähän. Se tuntui kuitenkin sijoittuvan osin kotikonnuilleni Pohjanmaalle. Kesään 2007 mennessä tuoreen diplomi-insinöörin mieleen olikin kristalloitunut ajatus aihetta käsittelevän uskontohistorian väitöskirjan kirjoittamisesta. Loppu on sitten niin sanotusti ”historiaa”, ja tutkimustyöni jatkuu nykyaikaa kohti.

Miten löysit aikaa näin laajan työn toteuttamiseen?

Materiaalin kerääminen, tutkimustyön tekeminen ja sen tuloksista kirjoittaminen verotti kyllä vapaa-aikaani aika lailla vuosina 2007–2010. Mutta kuten eräs esimieheni tapasi sanoa, ”when there is a will, there is a way”, eli vapaasti suomennettuna ”kun tahto on olemassa, myös keinot löytyvät”.

Ja tahtoa oli. Tein tuolloin kokopäivätyötä tekniikan alan tutkijana ja tohtoriopiskelijana, joten tämän ”harrastuksen” toteuttaminen rajoittui iltoihin, viikonloppuihin ja lomiin. Vierailin suomalaisissa arkistoissa, tutkin internetin tietokannoissa vanhoja sanomalehtiä ja esittelin tuloksiani tutkijoiden konferensseissa.

Matkustin lisäksi matka-apurahoilla Salt Lake Cityyn tehdäkseni työtä kirkon arkistoissa, ja naputtelin 500-sivuisen väitöskirjani englanninkielistä tekstiä palan kerrallaan, kunnes se oli valmis. En ole osallistunut kirkon toimintaan yli vuosikymmeneen, mutta mielenkiinto oman ”synnyinheimon” ymmärtämiseen ja tulkitsemiseen muiden hyväksi asiallisen akateemisen tutkimuksen keinoin on säilynyt. Arkistot ja näppäimistö ovat siis edelleen aktiivisessa käytössä.

Paljastuiko tutkimuksen aikana mitään yllättävää tai jotakin mikä erityisesti herätti kiinnostuksesi kirkon historiassa Suomessa, kuten joku henkilö tai tarina?

Suomessa oli 1800-luvulla hyvin rajallinen uskonnonvapaus. Lähetystyön laiton luonne teki kirkon silloisesta työstä ja olemassaolosta maassamme kiehtovan seikkailutarinan. Siihen liittyi niin menestystä, suruja, iloa, konflikteja kuin vahvaa uskoakin, jota hajallaan ilman kirkko-organisaatiota elävät käännynnäiset tarvitsivat. Erityisen kiinnostavia olivat esimerkiksi ruotsalaisen puutarhuri Johan Blomin vaiheet Pohjassa Länsi-Uudellamaalla vuosina 1880–86, kasteiden ja niistä johtuneen vankilareissun vuoksi. Jopa siinä määrin, että etsin sittemmin Yhdysvaltoihin perheineen muuttaneen ”John Bloomin” haudan työmatkalla Los Angelesin liepeillä ollessani.

Tutkimus yllätti monin tavoin myös aivan uudella tiedolla. Suomessa palveli jo 1800-luvulla ulkomailla mormoneiksi kääntyneitä suomalaisia lähetyssaarnaajia, ainakin yksi Ahvenanmaallakin käyden. Suomalaisissa sanomalehdissä mormonit vuorostaan mainittiin jopa yli 3 000 kertaa, joko ohimennen tai syvällisemmin käsitellen. Varhaisista käännynnäisistä yli puolet taas oli sukua tai tunsi entuudestaan toisen käännynnäisen, mikä on merkittävä osuus. En myöskään ollut tietoinen siitä, että pieni osa 1800-luvun suomalaisistakin jäsenistä lähti siirtolaisena Utahiin muiden pohjoismaalaisten tavoin.

Anders ja Maria Henrikssonista
Pohjanmaalta kotoisin olevista Anders ja Maria Henrikssonista (myöh. Hendrickson) tuli mormoneja Ruotsin Sundsvallissa 1860-luvun lopulla. Ensimmäiset Suomeen saapuneet lähetyssaarnaajat asuivat Vaasassa Marian vanhempien luona. Kuva: Patsy Hendrickson.

Lahjoitit tutkimustyösi tulokset mormonikirkon maailmanlaajuiseen historia-arkistoon. Millaista materiaalia lahjoitus sisälsi?

Materiaalia on noin 500 A4-sivun ja 450 arkistodokumenttivalokuvan verran. Kokoelma sisältää esimerkiksi luomani kattavan tietokannan kirkon mainitsevista tai sitä käsittelevistä suomalaisista lehtiartikkeleista 1800-luvulla, lyhyine kommentteineni. Loin myös luettelon 1800-luvun jäsenistä henkilö- ja perhetietoineen, joita etsin ja kokosin tuon ajan väestökirjanpitona toimineista evankelis-luterilaisista kirkonkirjoista.

Valokuvamateriaali puolestaan sisältää kirkkoa tavalla tai toisella käsitteleviä dokumentteja Kansallisarkistosta sekä Turun ja Vaasan maakunta-arkistoista. Ne luovat mielenkiintoista kuvaa suhtautumisesta mormoneihin esimerkiksi maallisten ja valtionkirkollisten viranomaisten kirjeenvaihdossa ja tapaamisissa. Löytyypä sieltä oikeudenkäyntipöytäkirjaa ja takavarikoitua kirjallisuuttakin!

Onko tämä materiaali yleisön tutkittavissa ja miten?

Lahjoittamani materiaali tulee suurelta osin kenen tahansa ulottuville internetiin, kunhan kirkon historiakirjaston työntekijät saavat käsiteltyä sen. Kirjaston osoitteessa http://churchhistorycatalog.lds.org pääsee alkuun hakusanalla ”Finland”, sillä siellä on erittäin paljon uudempaakin materiaalia. Suomalaisissa viranomaisarkistoissa sijaitsevia alkuperäisdokumentteja taas pääsee tarkastelemaan käsin myös ihan paikan päällä Suomessa.

Tulen itsekin mielelläni esimerkiksi takkavalkeailtoihin kertomaan 1800-luvun kirkosta Suomessa sanoin ja kuvin, sekä esittelemään asiaan liittyviä suomalaisia ja ruotsalaisia painotuotteita tuolta ajalta. Hiljattain käsiini päätyi esimerkiksi Suomessakin hyödynnetty Mormonin kirjan ruotsinkielinen ensipainos vuodelta 1878.

Mitä haluaisit sanoa niille jotka eivät vielä ole löytäneet kiinnostusta esi-isiinsä tai niihin ennen heitä eläneisiin ihmisiin, joilla on ollut vaikutus heidän omaan elämäänsä?

Historiaan on hyödyllistä tutustua, koska se tarjoaa avaimia nykyajan ymmärtämiseen. Kiinnostus sitä kohtaan ei välttämättä tule luonnostaan eikä kaikkien kohdalla ehkä ollenkaan. Jotakin pientä voi kuitenkin aina puuhastella; esimerkiksi tekniikka tarjoaa nykyään kiehtovia matalan kynnyksen mahdollisuuksia.

Voit muun muassa luoda Google Mapsin pohjalle lähisuvun piirissä jaettavan online-kartan. Merkitset siihen ”neuloin” omat, lastesi, vanhempiesi ja isovanhempiesi kotitalot, koulut, työpaikat ja muilla tavoin tärkeät fyysiset paikat, ennen kuin ne vaipuvat unholaan. Kuka tahansa sukulainen voi liittää niihin kommentteja ja tarinoita. Olen tehnyt tätä perheeni osalta sekä omaksi että muiden iloksi.

Lisäksi olen luonut Google Mapsin pohjalla toimivan ”kirkollisen kartan”. Se sisältää kirkon kehitykselle tärkeitä fyysisiä paikkoja Suomessa ennen vuotta 1947, lyhyiden selostusten kera. Kuka tahansa voi hyödyntää karttaa älypuhelimella ja antaa historiakärpäsen puraista varovaisesti. Esimerkiksi avaamalla sen navigaattorisovelluksessa ja tekemällä kesäisen automatkan varhaisten mormonien Suomeen!

Brigham Young
Brigham Young Suomen Kuvalehden etusivulla 15. lokakuuta 1877. Kuva: Kim Östman.